Koirajärven kämpän hirret olivat alunperin saunan kehikkona Typpössä, josta luontoihminen ja taitava puuseppä Eino Takkunen kuljetutti ne Koirajärven rantaan omalle metsäpalstalleen 50-luvun lopulla. Kämppä oli suosittu retkikohde sen parina ensimmäisenä vuosikymmenenä ja Eino itse vietti siellä lukemattomia kevät- ja kesäöitä samalla luontoa tarkkaillen.

Alkuperäisen mökin varustukseen kuului sen edessä ollut puinen  istuin ja kuistin kulmilla olleet tavalliset puutolpat jotka myöhemmin vaihtuivat komeisiin pahkapuihin.

Kuvassa 1 tuolilla istumassa Mari Rantala ja kaiteen takana seisomassa Heino Rantala, Veikko Torvi ja järvelle kiikaroiva nuori mies, joka lienee Kalevi Typpö. Kaiteella istumassa repussa paikalle kannettu Pekka. Kärkistieltä mökille johti polku jonka pituus on ollut noin 3-4 kilometriä.

Tuon polun varrella oli pieni ikkunaton mökki jossa Rämehen Sulo ( Sulo Alatyppö ) asusti ensimmäisen kesän palattuaan Australiasta takaisin kotikylälleen.

Koirajärvi lienee alunperin ollut matala mutapohjainen järvi, jonka Niku Historianmäki kuivatti kaivamalla lapiolla kanavan järven takana olevan kankaan läpi tarkoituksenaan kuivattaa järvi peltomaaksi. Lopputuloksena oli umpeen kasvanut suo.

Kaivettuun ojaan on mahdollista käydä tutustumassa järven toiselta puolelta Koirajärven piston varresta lähtevää merkittyä polkua seuraten. Matkaa on noin 300 metriä.

( Jutussa mainitut kuvat löytyvät kämpän sisältä. )