Upeasti maalasi ilta-aurinko taivaanrannasta nämäkin oman metsälön vieressä olevalle  hakkuuaukiolle jätetyt kelopuut tikkoja ja muita pesijöitä varten sekä komean koivuryhmän, joka on jätetty malliksi siitä millaisia puita aikoinaan näidenkin seutujen erämaat kasvoivat. Tuolta samaiselta kankaalta jossa nuo puut ovat  kaadettiin joskus viisikymmentäluvulla valtava koivu jonka tyviläpimitta on ollut lähes metrin verran. On siinä ollut poka ahtaalla ellei sitten työvälineenä ole ollut peräti kahden sahattava justeeri. Kuvia tuli otettua niin paljon, että meinasi välillä pääasia unohtua eli lenkkeily, mutta saipahan ainakin raitista ilmaa. Hirviäkin oli tällä kertaa useita ohimenoani tölläämässä. Taisivat olla ylivuotisia mulleja, kun tuntui etteivät ihmistä pelkää ollenkaan. Pari pupuakin puikkii perävilkkaa hetken tielläkin. Näytti olevan pitkäkorvilla kevättä rinnassa.

 Punttisalilla oli vähän turhankin rauhallista. Jaakko sentään kävi tekemässä hyvän harkan kovalla sykkeellä, joka antoikin tulokseksi oman tempausrekan 62,5 kiloa. Töitä se tosin teetti kun vasta kuudes kerta toden sanoi ja rauta miestä totteli. Julia ja Minna-Liisaa lahjoin ja palkitsin vaihteeksi jäätelön voimalla. Tulosta tuli ja intoa löytyi ja neidit myös jätskinsä saivat ja söivät.

 

85609.jpg