Kartalta löytyy nimi Kirkkopolku ja kävin tänään maastossa tutkimassa vieläkö tuon Isolta-Ojalta Rautioon vievän polunpätkän löytää. Koko polun pituus lienee ollut 6-7 kilometriä ja sitä kunnostettiinkin muutama vuosikymmen sitten, mutta ei sille sen jälkeen kulkijoita tainnut löytyä. Jos ei olisi tiennyt tuossa polun joskus menneen, niin ei sitä enää kunnolla pystynyt hahmottamaan.
Penkkateitä on hauska ajella.
Sääskiä ei enää paljon ole ja niiden ininästä voi kuulla syksyn sävelen. Nämä pikku pirulaiset olivat tänään oikeinkin sähäkällä tuulella ja tulivat porukalla juttusille.
Sieniä riittää, pieniä ja isoja.
Kirkkopolulle vielä takaisin. Koirajärven takaa sen vielä löytää.
Ohdakeperhonen on tämän syyskesän menestyjä.
Maaruskaa metsätiellä.
Pyy
Tämä tie ei vie Mummolaan. ( Tiedätkö miksei )
Puolukkaa on metsissä todella paljon
Surukuusi. Latvassa on uusia käpyjä. Tuleekohan jälkeläisiä ?
Kohta aukeaa auringonkukan kukinto. ( nyt ollaan jo pihalla )
Ei ketuille.
Hepokatti, vai heinäsirkka. Täytyy tutkia.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.