....jäi toinen miesten piirinmestaruus eilisissä kisoissa, eli jatkan siis yksinkertaisena sellaisena. 140 kiloa olisi vaadittu viimeiseen työntönostoon, että olisin kasaan saanut Junkkari-Mikon tekemän voittotuloksen (210). Itse asiassa uusi mestari tähän sarjaan kokosi täsmälleen saman yhteistuloksen kuin mihin olen itse parhaimmillani yltänyt. Tilanteen huomioon ottaen olen kyllä omaan suoritukseeni ihan tyytyväinen ja se lienee pääasia ja viime vuoden tapaan käteen tyrkättiin hopeaa lajituloksin 70+80 sarjana kasiviis ja kisapainona 78,8

 Sama sijoitus oli Hannun saldona päivän mittelössä, joka lupauksensa piti ja oli osaltaan järjestämässä kisa-aikataulua sille mallille että minäkin hyvin ehdin pitkää kisaputkeani jatkaa ja tästä kiitokset sekä Hanskille, että järjestävälle seuralle Kalajoen Junkkareille. Hopean lisäksi Marinkaisten miehen päivää kirkasti tempauksen pe (77) sarjaan M3 77kg. (Aikuisten oikeasti tuo piiriennätys jäi kisassa vielä kilon päähän ja kommentti-osastolta löytyy asiasta lisää satavarmaa tietoa) Työnnössä oli jääminen alkupainoihin (87) mutta ysikolmonenkaan ei viimeisellä yrittämällä kaukana ollut.

 Kilpailut aloitettiin todellakin poikkeavasti isojen miesten sarjoilla ja tämän ensimmäisen ryhmän ankkurina hääri Juhku, joka oli itsensä herkistellyt sellaiseen iskuun, että rauta sai kyytiä lähes nuoruusvuosien malliin. Superin voittotulokseksi jää aikakirjoihin komeat 135+155 ja työnnössä syntyi pe samaiseen M3 ikäryhmään johon parhaista parhain kaveri muutamaa sarjaa alempana sitä pariinkin kertaa ankarasti yritteli. Lisäksi tässä sarjassa saatiin ihailla sympaattisen LoVen nostajan M6  ikäryhmään tekemiä kovia SE-tuloksia (76+101) ja miehen etunimi on tietenkin Mikko.

 Minulle tulikin noutaja heti tämän ensimmäisen ryhmän palkintojen jaon jälkeen ja Leila saapui sopivasti vastaanottamaan piirin järjestämän tuomarien aktiivisuuskilpailun (v.2006) ykköspalkintoa. Kakkoseksi sijoittui Junkkarien vahva puuhanainen Lea ja kolmanneksi tasapuolista tiukkaa ns. Simon-linjaa pitävä Jukka. K1 kortin omaavat tuomarit ovat niin vahvoilla tässä kisassa, että olisi ehkä paikallaan järjestää aloitteleville tuomareille oma sarja tyyliin vuoden nuori aktiivinen tuomari. (tämä ei ole oma ideani)

 Meidän poistuttuamme tuuleen ja tuiskuun kohti Kaarlelan kirkkoa kisat jatkuivat miesten alimmilla sarjoilla (56-69). Armeija- ja opiskelukiireet verottivat näistä sarjoista pahasti nuoria nostajiamme, mutta kuuskakkoseen löytyi veljespari joka hoiteli kaksoisvoiton komeasti seurallemme. Mile oli edelleen kovassa kunnossa voittotuloksen muodostuessa sarjasta 82+101 ja isoveli Miika teki jälleen täysremontin ennätyksilleen tuloksin 64+83. Saman tempun teki myös Jaakko sarjaa ylempänä, joka tiukassa Junkkari-puristuksessa otti varmasti hopeaa palkontokaappiinsa tuloksin 71+93.

 Naisten ryhmä oli päivän kolmas eli viimeinen ja seitsemästä ilmoitetusta nostajattarestamme vain Pirjo joutui jäämään kisasta pois. Kolmen alle kouluikäisen lapsen äidin aikatauluja, kun ei voi todellakaan painonnoston kilpailukalenterin mukaan kovin pitkäksi aikaa eteenpäin rakentaa, vaan perheen ja varsinkin lasten ehdoilla on mentävä eteenpäin hetki kerrallaan, eli asiat ovat oikeassa tärkeysjärjestyksessä Vetelin Pulkkisessa. Naisten kisaraporttia pyydän tähän kirjoittamaan oman tarinan jatkeeksi viiskasin tuoretta mestaria eli Mariaa vaikkapa Asia-mehu ja kauraleipäpalkalla. Diu, diu.