Alunperin kaavailin päivän aiheeksi puukiipijää, mutta kun lintu ei suostunutkaan lähikuviin tulemaan niin vaihdoinkin teemaksi painonpudotuksen. Sekin on asia, joka harrastelija painonnostajan tulee hallita. Välitavoite alkaa olla saavutettuna ja olen puolessa välissä kymmenen ihrakilon hävityksessäni. Kuumeilu  on tosin vaikuttanut painon putoamiseen ja kilon verran on kadonnut tavallaan ilmaiseksi, vaikka olen taudin aikana pyrkinyt syömään ja juomaan mahdollisimman normaalisti, ettei suoranainen aliravitsemus hidastaisi jo hyvällä alulla olevaa paranemista. Lisää "saikkua" oli pakko käydä hakemassa työterveyshuollon kautta ja nyt saa onneksi levätä yli viikonlopun rauhassa. Jospa sitten maanantaina olisi työkunnossa.

 Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun elopainoani säätelen parempaan suuntaan. Ensimmäisen kerran lähdin tähän leikkiin kymmenen vuotta sitten. Silloin tein touko-kesäkuun vaihteessa päätöksen (lähtöpaino 82kg), että syksyllä kun täytän 40 v. niin vaaka näyttää 70 kiloa. Pitkillä hikilenkeillä ja niukalla ruokavaliolla kilo/viikko paino putosikin tavoitteiden mukaan ja sain erittäin kannustavaa palautettakin oman kylän naisväeltä, kun näitä kaupassa tapasin. Sanoivat suoraan minun olevan tosi surkean näköinen ja epäilivät jotain kuoleman tautia. No se ei minua masentanut, mutta eipä siinä kyllä läskiä ollut mieheen enää jäänyt paljon muualle kuin vähän nokkavarteen.

53864.jpg