... tarjosivat pyhien metsälenkit sään puolesta osakseni. Joulupäivän kymmenen  asteen pakkanen vaihtui Tapaniksi kahteen lämpöasteeseen ja varsin märkään metsämaastoon. Lähes pelkkä kuura verhosi edelleen Koirajärven, kun sinne hiippailin vanhan metson soidinkankaan kautta. Homenokkaa ei näkynyt tällä kertaa, mutta aurinko sentään matalalta pilkisteli ja pääsipä muutama säde valaisemaan Einon vanhan mökin sisäseinääkin, kun siellä piipahdin.

 Oman metsän pienen männylle istutetun alueen laidalla myös kävin ja hyvin oli homma hoitunut sielläkin. Luonto on ilmeisesti päättänyt kasvattaa kuusimetsän takaisin hakkuuaukealle. Noin kaksikymmentä virkeää ja elinvoimaista puun alkua oli parhaissa paikoissa yhdellä neliömetrillä. Jos koko metsälöllä olisi tuon kuvan kaltainen tilanne niin koko taimimäärä olisi minulla silloin peräti 4 miljoonaa kappaletta. Siitähän riittäisi joulukuusi varmasti Suomen joka kotiin, ellei kaksikin.

 Vanhaa koivuryhmää kuvasin tällä kertaa ikäänkuin alakautta. Muuttuivat oikeastaan pienemmän näköisiksi siltä kantilta.

 Kuvasarjan viimeinen otos ei nyt varsinaisesti liity luontoon, mutta kuvan kuusen alla löhöävä tuuheaturkkinen kissamme näyttää siinä toki hyvää esimerkkiä stressivapaasta Joulun vietosta.

316153.jpg