sunnuntai, 19. marraskuu 2017

Koirajärven kämppä.

Tämän syksykauden viimeiset elävät tulet kävin tänään fiilistelemässä tutuissa Koirajärven maisemissa. Takkusen Einon vanhassa pienessä hirsimökissä aika on pysähtynyt jonnekin 60-luvulle.

Mökin takkaan en ole koskaan tulia viritellyt. Varsinaista nuotiopaikkaakaan ei ole, mutta ison kiven päälle pikku tulet oli helppo tehdä.

Näissä maisemissa on tullut usein liikuttua kameran kanssa, jotain on tullut tallennettuakin niistä kuvista: Nämä tienoot ja maisemat olivat myös innoittajina ja eräänlaisena kotipaikkana Kuusela-blogilleni, jolle aikoinaan kävi vähän hassusti.

030.jpg

017.jpg

018.jpg

020.jpg

023.jpg

029.jpg

036.jpg

032.jpg

034.jpg

sunnuntai, 19. marraskuu 2017

Sauli 10 vuotta 19.11.2017

Niin se aika menee ja kyllä se joutenolokin työstä käy. Koko totuus ei kuitenkaan ole noissa kuvissa, sillä keskimäärin kolme pyyntiretkeä kuuluu edelleenkin Salen vuorokauteen.

005.jpg

007.jpg

013.jpg

 

torstai, 9. marraskuu 2017

Kunnan kämppä

Otin tänään kohteeksi entisen Raution kunnan metsäkämpän joka sijaitsee Iso-Ojan varressa lähellä Pahajärveä. Ilma oli sen verran tuulinen että virittelin tulet pikku kaminaan ja kyllä senkin lämmössä leivät lämpenivät ja makkara paistui. Tulilla voi olla myös kämpän ulkopuolella, mutta istuimet alkavat olla aika pehmeässä kunnossa.

Kämppä itsessään on hyväkuntoinen ja laveritilaa löytyy yli kymmenelle yöpyjälle, jos vain ovat sopuisaa porukkaa. Isoa koivuklapia oli liiteri puolillaan ja puucee löytyy. Rakennus on kyllä vähän lähtenyt kallistumaan etelään päin.

Lähellä olevaa Iso-Ojan vartta oli käyty perkkaamassa puista vapaaksi ja sen kyllä huomasi. Takkusen Einon huoneentaulut olivat paikallaan, eikä vieraskirjaakaan oltu pahemmin sotkettu. Talviaikaan nimiä tulee kirjaan runsaasti, sillä jos vain lumitilanne sallii, kämpälle on useita hiihtolatuja useammalta Raution kylältä. Kotiin ajellessa piti pitää pieni kuvaustauko. Metsosta kannattaa aina ottaa kuvia, jos tilaisuus tulee. Vaikka puolipuhtaan tuulilasin läpi.

002.jpg

024.jpg

013.jpg

010.jpg

021.jpg

008.jpg

004.jpg

014.jpg

015.jpg

016.jpg

012.jpg

011.jpg

023.jpg

029.jpg

keskiviikko, 8. marraskuu 2017

Jussilan mökki

Lähialueiden kodat ja laavut alkavat olla kartoitettuna ja olen myös antanut hirvenpyytäjille metsästysrauhan ja liikkunut vähemmän metsäteillä parin viikon ajan. Tänään kävin tulilla Piimäpolun päässä Jussilan mökillä, joka on varsin suosittu retkikohde Verkasalon tien varressa Alavieskassa.

Siisti paikka, geokätkökin löytyy ja vihjeeksi voisin antaa sanaparin "laji poikki" jos haluat mennä kätköä etsimään. Kävelymatkaa mökille kertyy satakunta metriä ja nuotioida voi pihalla, tai laitella kaminaan tulet.

Jussilan mökin tienoilla on myös asuttu ja viljelty peltoja aikoinaan. Tarinaa noista ajoista voit lukea täältä:

006.jpg

001.jpg

005.jpg

003.jpg

002.jpg

007.jpg

009.jpg

010.jpg

011.jpg

013.jpg

015.jpg

 

 

keskiviikko, 25. lokakuu 2017

Tiinasennevan laavu.

Tämä kohde ilmestyi laavu.org sivustolle pari viikkoa sitten. Nevalle tuota laavua ei oltu rakennettu, vaan tosi kovalle pohjalle, eli kallion päälle. Laavu on aivan Tyngän ja Taluskylän välisen maantien varressa, mutta aika rauhassa tuolla sai olla. Vain yksi auto ajoi ohi sen tunnin aikana, mitä tuolla aikaa kulutin.

Tulisija oli yksinkertainen tuli- ja punatiilistä latomalla tehty ja hyvin se virkaansa toimitti. Leipää ja makkaraa oli tällä kertaa eväänä matkassa. Laavun sisäseinät oli verhoiltu höylätystä mäntylaudasta ja katosta puolestaan löytyi tuppeensahattua leveää haapalautaa.  Ajelin kohteesta Käännänkylän kautta Alavieskaan ja kävin matkalla kurkkaamassa miltä näyttää laavu.infosta löytyvä Vivunkummun laavu. Siellä oli kyllä aika menossa ohi tästä paikasta. Päivän mielenkiintoisin luontohavainto oli tällä kertaa kolme pellolla kirmaavaa kaurista.

015.jpg

003.jpg

008.jpg

010.jpg

014.jpg

016.jpg

017.jpg

018.jpg