Sunnuntaiaamuna pääsin valmiille tulille Sivakan laitaan jo aamuseitsemältä. Teerien soidinmenot olivat täydessä vauhdissa kukerruksesta päätellen ja muutenkin lintuja oli liikkeellä hippiäisistä pikku hanhiparviin.

Pystykorva Äppi oli punaisella mökillä intona ottamassa minua vastaan ja nokipannukahveihinkin tuli  makua ja väriä, vaikka pöönien paahtopäivä oli 17 vuoden takaa.

Metsäautotielle metso oli pöräyttänyt ison kasan juustonaksun näköisiä pikku pökäleitä. Olisikohan nuo pitänyt kerätä talteen ja kylvää multaan? Aiheesta lisää Suomen Ladun hauskassa haasteessa:

Poikkeuksellisesti liitän postaukseen poiminnan Kalajaskasta jossa kansalainen Kune kertoo pakinassaan myös tästä aiheesta:

Tällä kertaa oli hieman erilainen pääsiäinen ja siitä kiitos kuuluu Suomen Ladulle, joka lanseerasi lapsosille tehtävän nimeltä ”Pääsiäispupun arvoitus”. Suomen Latu kehotti penskoja keräämään kumihanskat kädessä pupun papanoita, istuttamaan ne multaan, kastelemaan säännöllisesti ja tarkkailemaan, mitä sieltä pukkaa. Näin kuulemma selviää, minkä kasvin siemeniä pupu on syönyt.

Voihan jänes! Tästä innostuneena löin käteni paskaan. Sovelsin hieman Suomen Ladun ohjetta ja päätin selvittää, mitä vaimo on syönyt. Onnistuin kuin onnistuinkin lorkkimaan kaivosta vaimon papanoita, joita istuttelin keskellä yötä salaa kukkapurkkiin. Nyt elän siinä toivossa, että varsin pian olemme omavaraisia ainakin kurkun, varsisellerin ja kananmunien suhteen.

IMG_7225%20%282%29.jpg

IMG_7207%20%282%29.jpg

IMG_7213%20%282%29.jpg

IMG_7216%20%282%29.jpg

IMG_7205%20%282%29.jpg

IMG_7217%20%282%29.jpg

IMG_7218%20%282%29.jpg

IMG_7220%20%282%29.jpg