Aamusella Kokkolaan Jouluostoksille ajellessa tuli poikettua Lohtajan suoramyynnissä limppuostoksilla. Ihmettelin kaupan pihapiirissä olevan vanhan komean aitan ikkunoissa olevia pikku tuikkuja, mutta hokasin sitten että Pukkihan se on täytellyt tämän rakennuksen jo ennakkoon lahjoilla ja paketeilla, niin ei tarvitse aatto-iltana kaikkea Petterin vetämään rekeen survoa ja valot ovat tietenkin merkkeinä, että Ukko muistaa mistä lahjat löytyvät.

 Tuhruisessa lumen ja rännän sekaisessa kelissä sai kaupunkiin ajella ja täytyy sanoa ettei näyttänyt shopping-centtereissä olevan myytävästä tavarasta pulaa. Chydeniassa sateli lasten niskaan kuivaa tyroksiluntaa ja suosikkikukkani tulilatva pääsi kuvaan Prismassa. Välillä ehdittiin pistäytyä Isomastontien huoltopisteelläkin virkistäytymässä. Päivän päätteeksi maistui iso kuppi mustaa kahvia ja töhönädonitsi antoi sopivasti energiaa, että jaksoi takaisin kotiin ajella.

 Se mikä kotisohvalla odotteli paljastuu illan kalenteriluukusta kello 23.16

 Urheilu- ja luontokuulumiset jäivät aika vähiin tältä päivältä. Lohtajalla sentään vaihdettiin pikaisesti kuulumisia parin nostajapoikamme isän ja äidin kanssa. Vanhemman veljen virallinen työntöennätys on tasan 200,5 kiloa. Olisi enemmänkin, jos olisi aikoinaan pysynyt kengät jalassa noston aikana. Nuorempi ja heiveröisempi on muistaakseni (Marinkaisten mies toivon mukaan kommentoi ja korjaa jos meni väärin tuo kilomäärä) kirjauttanut tilastoihin samassa lajissa parhaimmillaan 165 kiloa. Poikien isäkin nosteli nuorempana raskaita rautoja ja Hanski varmaankin muistaa kilomäärät myös niiltä osin.   

301884.jpg