Aikoinaan isäni matkaan. Hyppäsi Harrikan takaistuimelle ja kuvasta päätellen nautti kyydistä. Monta muutakin kertaa ehti elämänsä aikana lähteä, milloin navettaan, milloin myllyä käyttämään ja kyllä kuuden tenavan ruokkimisessakin on varmaan aikoinaan askarta riittänyt. Viimeisen lähdön kuulutus tuli päivälleen 23 vuotta sitten. Vain menolippu.

 Lenkillä näitä mietin kuinka asian käsittelen päiväkirjassani ja tällaiseksi se pimeällä metsätiellä muotoutui uutta lahjaksi saatua otsalamppua samalla testaillessa. Kahdeksan asteen lämpö, heikko tuulenvire ja lähes huomaamaton sade oli seuranani, kun pitkästä aikaa peruslenkkini kävin saunan alle tekemässä.

210721.jpg