Ensimmäinen rinki meni laavulla kahvitellessa ja liikennemerkkejä ihmetellessä. Nyt katsotaan mitä muuta polun varrella tuli vastaan. Tästä lähdetään.
Pitkospuut ovat mukavia astella ja täällä ne ovat tukevaa tekoa. Sirkkelisahattua kakkoskuutosta ja alla kestopuisia sähköpaalunpätkiä. Tuollaisella polulla tuli Ala-Paskolampi äkkiä vastaan. Härönjärvi tuosta lammesta tuli mieleen. Pikku huilitaukoa varten on tukeva penkki tuossa kohtaa.
Mutta ei tänne ole istumaan tultu. Jatketaan matkaa kohti Pirttijärveä. Tuossa kohtaa pitkoksia kulkiessa mietin ovatko lankut sittenkin viisi ja puoli tuumaa leveitä. Täytyy ottaa seuraavalla kerralla tuumastukki mukaan.
Tällä kierroksella ei jäädä taukopaikalle lepäämään, vaan katsotaan kokonaiskuvaa kartasta ja jatketaan pikkupätkä järvenrannan penkkatietä pitkin. Opasteita riittää.
Linnanharjua kohti lähtiessä pikkusillalla tuli vastaan ainoa kanssakulkija polulla minun lisäkseni tuona aamupäivänä. Pikaisesti vaihdettiin kuulumiset ja jatkettiin matkaa.
Ennen Linnanharjua pysähdytään hetkeksi Suomen parhaalle mäyränpyyntipaikalle ja mietitään hetki saako hirvenpyynnin aikana ampua noita eläimiä jos ne ovat kiivenneet puihin metsästäjiä pakoon ?
Linnanharjun korkeimmalla kohdalla on Hiisi aikoinaan ollut tomerana ja kasannut kivistä sinne komean linnan. Kivikon päälle ovat jääneet vanhan kolmiomittaustornin jätökset. Komea petäjä on hieno ilmestys vartioidessaan tuota luonnon ihmettä. Kuvista ei oikein saa käsitystä paikan mahtavuudesta.
Polun virallinen lähtöpaikka on myös täällä opasteineen lähellä Hiidenlinnaa ja pieni nuotiopaikka löytyy jos vain on omia puita ja olosuhteet sallivat avotulen teon.
Pikku pätkä on vielä kuljettavana ennen kuin kierros on täynnä. Soralaavun tarkoitus jäi minulle arvoitukseksi ja voi olla että en sitä keneltäkään edes kysy. Tai hetkinen. Sen allahan on kivipiirakkavärkkiä linnuille. Vastuuntuntoiset metsästysseurat ja -seuralaiset ovat myös niitä parhaita luonnonsuojeluihmisiä. Ja voihan se olla että tyytyväisen eläimen-, tai linnunliha on myös jotenkin paremmalta maistuvaa? Hirvilavan kohdalta metsään poikkesin ja parin tunnin jälkeen olin samalla paikalla takaisin. Ei kun menoksi ja kun tässä on päivää jäljellä käydään pikaisesti Niskankoskella ja Nutturan laavulla.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.