Mikään intohimoinen marjanpoimija en ole, mutta pikku hiljaa sain viikonlopun aikana kolme pensastamme tyhjättyä tästä terveellisestä herkusta ja C-vitamiinin lähteestä. Tosin pensaasta suoraan syöden on tullut käytyä liki parin viikon ajan  harva se päivä satoa pienentämässä. Saalista kertyi pari ämpärillistä muutamalla mukillisella valkoviinimarjoilla jatkaen. Pääsee kohta mehumatti töihin jahka ensin ilman viilenevät, että pystyy keittäessä puuhellaa käyttämään samalla pirttiä lämmittäen.

 Iltasella oli vielä pikku lenkin paikka. Kamera jäi tällä kertaa matkasta, kun akkuparistot tyhjenivät pahimmoilleen ennen lähtöä. Kovin paljoa ei mitään poikkeavaa kuvattavaa Ison-Ojan piston varrella kyllä näkynytkään. Ilta-aurinko tosin siivilöityi kauniisti kuusikkokankaan takaa ja juuri autolle palattuani kahdeksan kurkea roikotteli matalalla lentäen metsäautotien yläpuolella. Kuvia ei nyt niistä ole, mutta ainahan ne voi kuvitella. 

159562.jpg