Peruskoululaisten SM-painonnostokisoihin on Rautiosta lähtenyt nostajia joka kerta vuodesta 1994 alkaen, eli kolmastoista kisareissu helmikuussa kyseiseen tapahtumaan  itselle oli jo kyseessä ja oikein yökuntiin mentiin tällä kertaa Porin Yyteriin mökkimajoitukseen, josta Nauhan Timo oli suurelle porukallemme varannut yösijat.

 Leila sitten huolehti kyytipuolen ja Pystön Rainen kokeneessa ohjauksessa matka Kalajoelta Poriin alkoi kisapäivää edeltävänä lauantaina puolilta päivin. Kisailijoista oli mukana yksitoista ja Junkkareista kuusi nostajaa Kalajoen kaupunkia edustamassa ja huolto- ja tukijoukkoja oli matkassa lähes saman verran. Porin lumen peittämiä hiekkarantoja emme paljon ehtineet ihastella. Pimeällä tulimme ja aamuhämärissä Yyteristä lähdimme asiallisen tilavissa mökeissä yön levättyämme kohti Porin urheilutaloa.

 Yhdeksältä alkavaan punnitukseen hyvin ehdimme ja lähes ongelmitta kaikilla olivat kisapainot kohdallaan heti ensipunnituksella ja nälkäinen porukka pääsi kevyttä aamupalaa omien eväiden muodossa nauttimaan välittömästi vaa`alla käynnin jälkeen.

 Tyttöjen sarjoilla kisat sitten kello 11 alkoivat ja kuusitoista rohkeaa neitoa yleisölle esiteltiin, joukossa Julia joka ei ensikertalaisenakaan turhia hermoillut vaan korjasi varmoin ottein Kalajoelle päivän ensimmäisen mestaruuden kisaten sarjassa 36 kg. Paikalla olleita tytön vanhempia kyllä jännitti senkin edestä. Sarjassa 48 kiloa Johanna sai sitten vastaansa Rovaniemisen kilpakumppanin. Nuorempi mutta kokeneempi Jossu selvitti tiukan kisan hyvien taktisten korotusten avulla edukseen kuuden kilon turvin  voittaen näin sarjansa. Ryhmämme nuorin vasta yhdeksän-vuotias Rebekka sijoittui Nauhan Minnan voittamassa 53 kilon sarjassa hienosti pronssille, samoin kuin Mirva tyttöjen superissa. Nämä sijat lisättynä Nauhan Hannan kakkossijalla sarjassa 44 kiloa toivatkin tytöille ylivoimaisen joukkuemestaruuden kuntien välisessä kisassa. 

 Poikien kisa ei sitten mestaruuksia nostajillemme tuonut, muta sitäkin enemmän mitalisijoja ja omia ennätyksiä. Yllättäen tiukimman kisan voitosta kävikin Lauri sarjassa 40 kiloa, jolla viimeisellä nostolla pään päällä olivat jo mestaruusraudat, mutta pieni tasapainon pettäminen toi painot ennenaikojaan alas. Hopea kuitenkin pojalle vaivan palkaksi. Sarjassa kilpaili myös Tuomas Sumell ja sijoitus oli neljäs.

 Sarjaa ylempänä (45kg) monenlajin taitaja Jesse pääsi myös mitalin makuun todella tiukassa kisassa, jossa sijat 2-4 ratkottiin yhden kilon sisällä. Jesselle pronssia ja hopea karkasi käsistä Rovaniemen pojan oltua hieman kevyempi punnituksessa. Nelivitosissa nähtiin myös Junkkarivärejä Jani Heikkisen sijoittuessa sarjassa sijalle seitsemän. Sarjassa piti nostaa myös Antin, mutta vaakapa oli toista mieltä ja kisassa huoltajana toimineen Marian poikakaverin oli siirtyminen sarjaa ylemmäksi ja sieltä tuloksena seitsemäs sija ja runsaasti lisää kisakokemusta. Viisikymppisiin oli laihduttamisen kautta päätynyt myös Miika ja tasaista ja kovaa kisaa mitaleista käytiin myös tässä sarjassa, johon oman panoksensa tarjosi myös nostajamme nousten toisella työnnöllään sijalle kolme ja viimeisellään nostollaan otti jopa hopearaudat rinnalle saakka, mutta täpärä epäonnistuminen ylöstyönnössä oli tuloksena ja pronssimitaliin oli tyytyminen.

 Myös sarjaan 56 kiloa Rautiosta löytyi kaksi nostajaa. Kisojen ehkä kovatasoisimmassa sarjassa Teron sijoitus oli kahdeksas ja Milko voimaili hopean arvoisesti tuloksin 68+86 ja otti samalla vähän jo mittaa Oulun Jumaa Zakolesta, jonka tiesi kohta vastaan tulevan myös Kokkolassa miesten SM-lavalla. Tuomas siirtyi sitten sarjaa ylemmäksi omasta kuuskakkosestaan, jossa Junkkarien Niko Ahola sijoittui yllätyspronssille. Rovaniemen Raappana oli vielä liian kova pala Tuomakselle, mutta muiden sarjaan osallistuneiden oli ennätyskuntoisemme nostajan edessä taivuttava ja vakuudeksi hopean jo ratkettua poika vielä työnsi ylös peräti  ysikympin äänekkään huutosakkimme rajusti kannustaessa.

  Superissa Iikka Rahkolan vielä päätyessä sijalle neljä, voitiin todeta Kalajoen oleva poikien puolella hyvä kakkonen joukkuekisassa heti vahvan Rovaniemen jälkeen. Pitkä urheilusunnuntai alkoi olla paketissa iltakuuden aikoihin ja väsynyt mutta onnellinen kisajoukkueemme palaili hyvin laaditulla yhden pysähdyksen taktiikalla kasitietä seuraillen myöhään kotia kohti monta muistoa ja kokemusta rikkaampana.