No tottahan toki, ainakin jos Tieteen kuvalehden parin vuoden takaiseen artikkeliin on uskomista. Tosin mitään hätäisen ihmisen hommaa se ei ole sillä yli 200 vuotta se vaatii ennenkuin tuloksia alkaisi näkyä. Kovin vahvoilla kertoimilla olevia suojavoiteitakaan tuskin tarvinnee.

 No, joka tapauksessa on Matildan päivän ilta, tasan puolen vuoden kuluttua juhlii Iida ja toivottavasti minäkin. Puolittaisessa juhlatunnelmassa tavallaan siis olen. Lähes täydenkuun loisteessa tänään lenkkini suoritin ja siinä kävellessä 9 asteen pakkasessa oli hyvä kerrata viikonlopun tapahtumia.

 Pienet harrastajamäärät ja painonnoston huono maine dopingkäryjen takia lähes unohtuivat, kun ajatteli niitä positiivisia asioita joita kisaviikonloppuun liittyi. Yleisön määrä ja innostus yllätti minut ja maakunnan ja jokilaaksomme lehden runsaat palstatilat kuvineen olivat parhaita asioita, niin kuin myös ne yrityksiltä saamamme arpajaisvoittolahjoitukset ja mainokset joita kisojen käsiohjelmaan kertyi kymmenittäin. Ihan jäi sellainen tunne, että jospa sittenkin lajiamme arvostettaisiin edes jonkin verran. Kolmen eri urheiluseuran saumaton yhteistyö ei varmasti jäänyt huomaamatta painonnostoliiton johtohenkilöiltä, jotka lähes kaikki paikalla olivat ja vielä molempina päivinä. Yksi vain oli joukosta poissa: Minne oli unohtunut Ahti?

50134.jpg