Korteojankankaan kota oli saanut väriä pintaansa, kun poikkesin sillä suunnalla ajelemassa. Oikeastaan en ollut edes retkeilemässä, mutta kun kauppaostoksien joukossa oli makkarapaketti ja kodalta löytyi toimivia tulitikkuja, niin totesin että tuli tauon paikka.

Metsäautoteillä on toisin paikoin vielä paljon lunta ja lyhin reitti kotiin ei olisi ollut tänään nopein, joten jouduin palaamaan osittain samaa reittiä takaisin. Viimeisessä kuvassa on joko vanhoja hangesta paljastuneita juustonaksuja, tai metsälinnun ulostekasa.

IMG_20210415_115031%20%283%29.jpg

IMG_20210415_115948%20%283%29.jpg

IMG_20210415_120010%20%282%29.jpg

IMG_20210415_122701%20%282%29.jpg

IMG_20210415_122712%20%282%29.jpg