Vaikka en treeneihin lähtenytkään, tenttasin kuitenkin Marialta oliko porukkaa paikalla. Olihan siellä ollut: Julia kera seuraneitinsä Minna-Liisan, Jossu tietenkin tempaamassa ja kyykkäämässä Marian kanssa, Timppa vähän köhäisenä ja kuumetaudista toipuneet Mile ja Miika Tero seuranaan. Yllätysvieraana paikalla oli nähty kaivurikuskinkin poika ja oli kuulemma kysellyt minua. Tämä lahjakas, mutta luvalla sanoen hieman laiska harjoittelija pitäisi ehdottomasti saada takaisin lajin pariin. Monta yllärimitalia eri tason SM-kisoista napannut kaveri on kyllä tuonut väriä sekä kisa- että harjoituspäiviin. Karuin ja tilanne hänen kanssaan sattui pari vuotta sitten Rovaniemellä KLL-mestaruuskisoissa, jossa ilman tulosta jäänyt suojattini paineli lämmittelysalin puolelle silmät raivosta leimuten ja heitti painonnostovyönsä betoniseinään vain noin puolen metrin päähän Joensuulaisen valmentajan lärvistä. Onneksi näitä tai vastaavia ei ole tämän lisäksi muita sattunut niissä lähes 400:ssa kisassa joissa olen kilpailijana tai huoltajana ollut. SaataPeetä on epäonnistumisien jälkeen silloin tällöin saanut kuulla, mutta harvemmin niitäkään. Ihan hyvä asia, että tämä lajin parissa puuhastelu on vapaaehtoista.