Illan kisoja katsellessa palautui mieleeni tarina tai ehkäpä tosikertomuskin takavuosien keihässuuruuden Seppo Rädyn punttitreenistä. No, mies oli mennyt salille iltasella ja kertonut paikalla olleelle porukalle, että tempaisee puolitoista sataa kiloa ja vannonut vielä siihen vakuudeksi, että ei poistu salilta ennen kuin raudat pään päällä ovat. Tavoite oli raavaallekin miehelle kova, eikä illan treeni toivottua tulosta antanutkaan. Mies halusi kuitenkin olla sanansa mittainen ja soitti vaimolleen jolla tuotatti treenipaikkaansa eväät ja ne syötyään jäi punttisalille yöksi nukkumaan. Aamulla sitten jatkui taisto rautaa vastaan ja niin vain ahkera lopulta palkittiin ja puntit yhteistyöhön suostuivat. 

 Oman keihäänheittourani kohokohta sattui Kalajoen kunnanmestaruuskisoihin joskus 80-luvulle, jossa olin toimitsijana paikalla hyvin puulaakihenkisissä mittelöissä. Illan aikana yksi kavereistani alkoi kaipaamaan kisaohjelmaan myös keihäänheittoa, joka ohjelmasta jostakin syystä puuttui. Kokosimme siinä paikalla muutaman miehen porukan ja menimme kunnan liikuntasihteerin juttusille, joka sitten meille tämän lisälajin sille illalle järjesti. Kolmossija oli minulla sijoituksena heitolla, joka jäi noin täysikasvuisen anakondan mitan verran vaille normaalista puhelinpylvään välistä. Että semmosta.