Iltalenkillä ja aika lämpöisessä kelissä kuljin tutun pikku metsäkämpän kautta suon reunaa seuraillen oman metsän halki välillä ihan umpiryteikössäkin rämpien. Pituutta ei lenkille paljoa tullut, mutta hyvät hiet sai kyllä vaihtelevassa maastossa hyvin irti ja muutaman kyytiläisenkin päänahkaa kutittamaan. Ilta-aurinko valaisi upeasti Koirajärveä ja yrittelin vähän sitä loistetta kehystääkin Einon vanhan kämpän  kuistilla olevilla komeilla pahkuraisilla kelopuilla. Yhdet hirven rytinät kuulin taipaleella ja muutama rastas oli viimeisiä mustikoita etsimässä. Muuten metsässä vallitsi syvä ja odottava hiljaisuus ja ikään kuin tietoisuus siitä, että syksy on aivan ovella vaikka tänäänkin päivällä elohopea hellerajaa hipoikin.

167904.jpg