Tässä uunituore kuva korkeushyppypaikalta Raution kentältä illan kansallisista yu-kisoista jossa valitettavasti vain yksi tyttö oli paikalla maan vetovoimaa vastaan taistelemassa. Tämä kyseinen floppaustekniikka tuli kertaheitolla maailman tietoisuuteen vuoden 1968 olympiakisoissa, kun USA:n Dick Fosbury yllätti kehittämällään tyylillä kaikki sen hetkiset maailman huippukierähtäjät ja vei kultamitalin palkintokaappiinsa.

 Kyllä kierähdystyylilläkin on korkealta rima ylitetty. Samaisella 70-luvulla silloisen Neuvostoliiton huippuhyppääjä Jatshenko ylitti riman peräti 235 korkeudesta ja tästä eräs suomalainen urheilutoimittaja intoutui niin paljon, että arveli vanhan tyylin ainoan rajan olevan taivaan, mutta floppaaja tuskin tulee pääsemään edes pilviin saakka. Väärässä taisi kuitenkin kirjoituksen kirjoittaja olla ja uskoisin, että jos aikoinani olisin tuon tyylin ja tekniikan hallinnut niin oma ennätys olisi enemmän kuin 165. Tänään hyppäsin ennen kisan alkua 120. Siitä on hyvä tulosta parannella, jos tuo ponnistusjalan polvi vielä joskus urheilukuntoon paranee. Tai sitten pitää vaihtaa jalkaa ja siirtyä nykytekniikkaan eli floppaamaan itsekin vielä "vanhoilla" päivillään.