Vielä kerran vaihtuu joki ja pyyntitapakin aika rajuksi, mutta nyt on otettava huomioon, että kysymys ei ollut urheilu- tai virkistyskalastuksesta vaan kalaa pyydettiin ruoan jatkeeksi suoraan pöytään ja syötäväksi. Kärkisjoki on tapahtumapaikka ja Isonkivenkoski vielä tarkemmin määritellen. Kalastusvälineenä on järeä hirvikivääri jollaisilla varsinkin sodan jälkeen paljonkin lämpiminä kesäpäivinä haukia käytiin päivälevolta matalaan rantaveteen ampumassa.

 Kosken pienen lampareeseen se on noussut. Kala kooltaan kuin pohjaan uponnut priimapölli ja vettä on lähes puolimetriä ampujaa ja saalista erottamassa. Lippaassa on huonoksi onneksi puolivaippaluoti joka ei välttämättä niin syvään veteen kalaa edes tainnuttaisi. Niinpä saalistaja päättää ladata aseen mukana olevalla kokovaipallisella panoksella, joka tunkeutuisi veden läpi paljon nopeammin ja jos ei kalaa tappaisi, niin ainakin sen hetkeksi lamaannuttaisi.

 Haukipa ei jääkään panoksenvaihtoa odottelemaan vaan lipuu hiljaa syvempään veteen ja niin jää sekin mahdollinen suurhauki saamatta.