Tänään oli käyntiä Nivalan suunnalla ja hyödynsin sen tekemällä puolipäiväretken Kivenhakkaajan polun maastoihin.

Lehmilammen laavulle on todella hyvä ja esteetön pääsy. 400 metriä autolta tasaista lankusta tehtyä alustaa ja olet perillä. Ihan heittämällä tuota metrin levyistä kulkuväylää ei ole kivikkoiselle kankaalle tehty, sillä laskin että neljän tuuman lankkua on kulunut lähes 5000 metriä tuolle matkalle.

IMG_4353%20%282%29.jpg

IMG_4352%20%282%29.jpg

IMG_4354%20%282%29.jpg

Laavulla oli asiallinen nuotiopaikka. Sopivan matala betonirengas, joka ei ollut liian kaukana laavun etureunasta, mutta ei kuitenkaan yhtään sen katon alla. Tuohta ja tervasta alkuun, niin kyllä syttyy. Puut kannattaa tuoda mukana.

IMG_4355%20%282%29.jpg

IMG_4356%20%282%29.jpg

IMG_4363%20%282%29.jpg

IMG_4361%20%282%29.jpg

Pitkästä aikaa oli makkaraa tulilla matkassa..

IMG_4366%20%282%29.jpg

IMG_4367%20%282%29.jpg

Ulkohuussi kaipaisi remonttia ja pistosaha teroitusta.

IMG_4365%20%282%29.jpg

IMG_4368%20%282%29.jpg

Laavulta on vain vajaat puolitoista kilometriä Pyssymäen liikuntakeskukseen ja polut, sekä reitit on todella hyvin merkitty. Lunta oli vielä paikoin paljonkin metsässä.

IMG_4373%20%282%29.jpg

IMG_4372%20%282%29.jpg

IMG_4371%20%282%29.jpg

Pyssymäelle kun kiipesi, niin sai todeta, ettei koko Nivala ole tasamaata. Sieltä löytyy myös nuotiokatos joka on yleisessä käytössä, mutta puut pitää olla omasta takaa.

IMG_4377%20%282%29.jpg

IMG_4374%20%282%29.jpg

Viileä tuulinen päivä sopi hyvin pikku kävelyretkeen. Lehmilammesta lähti lentoon heinäsorsapariskunta ja ilmeisesti bongasin myös pajusirkun rannan koivusta ja peipposen laulua oli tietenkin kuultavissa runsaasti.