Oli niin komea päivä etten minä malttanutkaan vielä sahalle lähteä vaan pukkasin sen puun  uimasille ja otin keksin rannalta kouraani ja hyppäsin kiikkerälle alustalle vähän tasapainoa treenaamaan. Muutaman kerran se nakkasi selästään uimasille, mutta piankos tuon vikurin kesytti ja niin se rauhoittui vaikka makuualustaksi hetkeksi. Jospa vasta huomenna värkkäisi alasahan remmit kuntoon ja voitelisi pitkänakselin liukulaakerit. Raamin terätkin ovat tylsinä. Siihen hommaan taidan kysyä ammattimiestä apuun.